Kun uni ei tule, tarvitaan myötätuntoa

Gregory Pappas/UnsplashTyöterveyspsykologi Heli Nätti kohtaa vastaanotollaan unettomuusongelmia usein. Unettomuuden aiheuttamilla ongelmilla pelottelun sijaan hän alleviivaa omasta hyvinvoinnista kiinnostumisen tärkeyttä.

Yö heijastaa päiväaikaista elämäämme, ja unettomuus kytkeytyy aina valveilla olemiseen, Nätti sanoo.

-Kun lepo ja valveillaolo eivät ole sopusoinnussa keskenään, pitäisi meidän pysähtyä pohtimaan rauhassa arvojamme, elämäntapojamme ja tekojamme.

Nätti ohjaa Työterveys Virrassa työterveysasiakkaiden uni- ja palautumisryhmää, jossa toiminnalliseen unettomuuteen pureudutaan yhdessä vertaistuen avulla. Hänen näkökulmansa lääkkeettömään unettomuuden hoitoon perustuu HOT eli hyväksymis- ja omistautumisterapiaan, sekä myötätuntosuuntautuneeseen psykoterapiaan.

Ryhmän osallistujat ovat nimenomaan toiminnallisesta unettomuudesta kärsiviä henkilöitä, ja esimerkiksi sairauden tai kroonisen kivun aiheuttamaan unettomuuteen käytetään erilaisia hoitokeinoja. Toiminnallinen unettomuus ilmenee käytännössä nukahtamisvaikeutena tai vaikeutena pysyä unessa, ja sen aiheuttaa yleensä stressi tai esimerkiksi vaikeat elämäntilanteet. Yleensä siihen liittyy myös pelko unettomuudesta ja sen seurauksista.

Toiminnallisessa unettomuudessa huomio siirtyy usein unettomuuden aiheuttajasta itse nukkumiseen, mistä seuraa usein pakottava tarve kontrolloida nukkumista. Näin nukkumiseen liittyvä automaatio häiriintyy. Nätin mukaan ydintavoite on lisätä psykologista ja käyttäytymiseen liittyvää joustavuutta.

-Tulisi päästää irti hallinnan tarpeesta, ja ymmärtää että kaikkia asioita ei voi kontrolloida, kuten ajatuksia, tunteita, muistoja tai unta, Nätti kertoo.

Kontrollin sijaan voidaan lisätä ymmärrystä ja myötätuntoa itseä kohtaan haastavissa tilanteissa ja vastoinkäymisissä.

Nätin mukaan toiminnallisesta unettomuudesta kärsivien päivän aikana on usein paljon stressiä eikä riittävästi palautumista. Usein suorittaminen tuodaan myös nukkumiseen, vaikka se ei sinne kuuluisi. Epäonnistumisen pelko, ja pelko unettomuudesta lisää niin ikään nukkumiseen liittyvää stressiä. Ensimmäinen askel on Nätin mukaan kiinnostuminen omasta hyvinvoinnista ja elämän kokonaisuudesta.

-Kontrolloinko asioita liikaa, vaadinko kenties itseltäni liikaa. Voisinko vähentää suorittamisen painetta, ja lisätä sen sijaan myötätuntoa itseäni kohtaan, tällaisia asioita voisi miettiä.

Kokonaisvaltainen palautuminen on tärkeää

Sekä työaikaa, että vapaa-aikaa tulisi tarkastella palautumisen näkökulmasta. Myös työpäivän aikana tarvitaan palautumista. Erityisesti suorittavat tekemiset tulisi karsia pois nukkumaanmenoa edeltäviltä tunneilta, ja rauhoittaa ilta mukavalle ja rentouttavalle toiminnalle.

Toiminnallinen unettomuus on työikäisillä yleistä. Jopa joka kolmas työssä käyvä henkilö kärsii unettomuudesta kolmesta neljään päivään viikossa. Näistä noin joka kolmannella on masennus- ja ahdistuneisuusoireita. Ensimmäiseksi toiminnallisen unettomuuden hoidossa tulisi Nätin mukaan pysähtyä pohtimaan omia arvoja, elämäntapoja ja tekemisiä. Sen jälkeen tulee toimia ja harjoitella niitä tekijöitä, jotka vievät kohti parempaa elämänlaatua ja unta.

Unettomuuden pelosta irti päästämiseksi on tärkeää huomioida, että myös passiivinen ja miellyttävä valvominen edistää fysiologista palautumista. Tämä tarkoittaa, että kaikki aktiivinen toiminta lopetetaan ja esimerkiksi lepäillään hämärässä valossa. Halutessaan voi kuunnella erilaisia ASMR, Mindfullness- tai rentoutusharjoituksia, joita löytyy esimerkiksi Youtubesta.

-Usein rauhoittuminen nykyhetkeen sekä irti päästäminen epämiellyttävistä ja häiritsevistä ajatuksista mahdollistaa mielen ja kehon rauhoittumisen, ja sitä kautta myös nukkumisen, Nätti sanoo.